Johdanto

Pohjoismaisessa yhteistyössä keskustellaan kiivaasti siitä, miten Pohjolan, myös Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston, olisi kokonaisuutena suhtauduttava Euroopassa tapahtuviin muutoksiin.

Euroopan kartta on muuttunut. Muutos tapahtui itse asiassa jo Berliinin muurin murruttua vuonna 1989 ja Neuvostoliiton luhistuttua pian tämän jälkeen. Vasta nyt Eurooppa on toden teolla mukautumassa uuteen tilanteeseen. Vuonna 2004 Euroopan unionin jäseniksi hyväksyttiin kymmenen uutta maata kaikkiaan 13 hakijamaan joukosta. Myös Euroopan poliittinen kartta on muuttunut: suurvalta Venäjä on nykyään ??:n uusi naapuri. Euroopan yhdentymisen edistyminen on saanut niin EU:n kannattajat kuin vastustajatkin keskustelemaan mahdollisen uuden eurooppalaisen identiteetin synnystä.

Myös Pohjoismaiden on reagoitava muutoksiin. Miten ympäröivän maailman, etenkin Euroopan, muuttuminen vaikuttaa Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön? Miten pohjoismaisella yhteistyöllä voitaisiin edistää eurooppalaista yhteistyötä? Onko olemassa pohjoismaista identiteettiä – ja jos on, miten se ja mahdollisesti muodostuva eurooppalainen identiteetti sopivat yhteen?

Kirjan tavoitteena on innostaa lukiolaisia ja muita toisen asteen opiskelijoita keskustelemaan uuden Euroopan haasteista Pohjoismaille ja pohjoismaiselle yhteistyölle.

Pohjoismaat ovat tehneet virallista yhteistyötä jo yli 50 vuotta. Ne ovat muun muassa luoneet pohjoismaiset työmarkkinat ja yhteisen passiunionin sekä solmineet useita sosiaalialan sopimuksia, joiden tavoitteena on taata toisessa Pohjoismaassa oleskelevalle pohjoismaalaiselle samat oikeudet kuin kotimaassaan. Ympäristönsuojelu on ollut ja on yhä toinen pohjoismainen sydämenasia. Kuluttajat voivat esimerkiksi luottaa siihen, että vihreä joutsenmerkki takaa ympäristöä säästävän tuotteen. Yhteistyö on luonut luonnolliset puitteet kokemusten vaihdolle milteipä alalla kuin alalla.

Tavoitteena ja toiveena on, etteivät Pohjoismaiden yhdessä turvaamat arvot, kuten hyvinvointi, turvallisuus ja tasa-arvo, katoaisi Euroopan yhdentymisen ja kehityksen pyörteisiin. Kirjan yleisenä päämääränä on saada nuoret keskustelemaan Pohjoismaista ja niiden suhteesta Eurooppaan – vieväthän nykypäivän nuoret tulevaisuudessa kansainvälistä yhteistyötä eteenpäin.

Kirjassa pyritään toisaalta tarkastelemaan historian valossa, miksi ylipäätään on olemassa jotakin Pohjolaksi kutsuttua, toisaalta nostamaan esille ja selvittämään tulevan pohjoismaisen yhteistyön edellytyksiä. Kirjallisuuspalkinnon voittaneiden kirjailijoiden teksteissä punaisena lankana on puolestaan identiteetti.

Kirjan ensimmäisessä osassa lukija tutustutetaan ”pohjoismaiseen malliin”. Lisäksi siinä pohditaan Pohjoismaiden yhteiskuntia, väestöä ja kieliä koskevia tilastotietoja.

Toinen osa koostuu Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittaneiden kirjailijoiden teksteistä. Niitä on viisi, yksi kustakin maasta. Teksteissään kirjailijat kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksiaan identiteetistä kotimaassaan, Pohjolassa, Euroopassa, maailmalla. Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjailijoiden omia. Heidän kirjoituksensa eivät edusta virallista pohjoismaista kantaa tai kannanottoa kirjassa esille otettuihin asioihin, vaan niiden toivotaan herättävän ajatuksia ja virittävän keskustelua.

Kolmannessa osassa esitetään faktatietoja Pohjoismaista osana uutta Eurooppaa. Tekstien laatimiseen on osallistunut toisaalta henkilöitä, jotka työskentelevät pohjoismaisen yhteistyön parissa, toisaalta henkilöitä, joilla on yhteyksiä lukioiden ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoihin ja opettajiin.

Kirjan käyttö opetuksessa

Aineisto soveltuu sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetukseen. Sitä voi myös hyödyntää projekteissa ja eri oppiaineiden välisissä yhteistyöhankkeissa. Lisäksi kirjasta voi olla hyötyä esimerkiksi historian ja maantiedon opetuksessa.

Pohjoismaisessa yhteistyössä ei tehdä eroa norjan, tanskan ja ruotsin välillä, joten tekstejä ei käännetä näiden kielten välillä. Kirjan skandinaavisessa versiossa on noudatettu samaa periaatetta. Lisäksi kirja on julkaistu islannin ja suomen kielellä.

Lopussa annetaan vinkkejä Pohjoismaita ja pohjoismaista yhteistyötä koskevan tiedon hakuun. Pohjoismaiselle www.norden.org-sivustolle avataan kirjaan liittyvä osio, jonne on koottu linkkien lisäksi vinkkejä siitä, miten aineistoa voidaan hyödyntää opetuksessa.

Kirjan kuvat on ottanut norjalainen valokuvaaja Karin Beate Nøsterud alun perin Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston vuoden 2003 vuosikertomusta varten. Nøsterud kuvaa Pohjoismaita ja pohjoismaalaisia pilke silmäkulmassa, joten kuvat ovatkin omiaan höystämään myös tässä kirjassa esitettyjä ajatuksia.

Antoisia lukuhetkiä!

© Informasjonsavdelingen, Nordisk Råd & Nordisk Ministerråd, København 2004